keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Parasta liikuntaa talvella


Tänään kiskaistiin tytön kanssa luistimet jalkaan, yleisöluistelun merkeissä. Joululomalla on ollut hallissa ylimääräisiä luisteluvuoroja, ja nyt päästiin vihdoin hyödyntämään niitä kun flunssa alkaa vihdoin ja viimein hellittämään (pientä orastavaa yskää lukuunottamatta). Normaalisti yleisöluistelu on sunnuntaisin klo 10 eikä olla vielä kertaakaan päästy. Kivaa oli! Tämän talvikauden ensimmäinen kerta jäällä.

Tyttökin jaksoi paljon paremmin luistimilla kuin viime vuonna, huomaa että on nilkat vahvistuneet iän karttuessa. Tuleva jäätaituri (vai maalitykki?) jaksoi jo taitavasti kumimatolla kävellä itse ilman tukea sekä jäällä töpötteli jo varmemmin eteenpäin toki käsistä tukien vielä. Samalla sain itsekin liikuntaa liu'utellen tyttöä eteenpäin, sekä välillä minullekin tuli oikein hiki kiitäessä jään poikki tyttö sylissä. Tästä tuo meidän tyttö vasta tykkääkin kun äiti luistelee "kovaa" ja itse saa nauttia vauhdin hurmasta sylissä! Ja kyllähän tuo 3-vuotiaan kannattelu sylissä saa myös sekin hien pintaan! :)

Itsehän vetäisin viime talvena ensimmäistä kertaa hokkarit jalkaan. Alkuun jännitti mitä siitä tulee, pysynkö edes pystyssä? Mutta näin jälkikäteen voin hehkuttaa, että en kaatunut kertaakaan. Ajattelin että hokkarit on taitoluistimiin verrattuna vaikeammat, mutta ei ne niinkään vaikeammat ole, vain hieman erilaiset. Hokkari ei jousta samalla tavalla kuin taitoluistin ja toki piikit puuttuvat. Olen siis harrastanut taitoluistelua, muistaakseni 7 vuotta, kunnes lukion alettua lopetin harrastuksen. Ja tuon lopettamisen jälkeen en  pahemmin ollutkaan käynyt jäällä, sitten viime vuoden!

Tästä starttaa meidän luistelukausi! Jos ei päästä halliin vuorolle, niin sitten ulos pakkaseen! Olin hölmönä luullut ettei täällä ole ulkojäätä ilman pakkasia, mutta väärässä olin, yhdellä kentällä on kuulemma tekojää. Hyvähän se on tietää se tässä vaiheessa kun ulkona on alkanut pakastamaan ja on jo muutenkin jäädytetty kenttiä. Ulkojäälle otetaankin sitten taas viime vuoden tapaan pulkka messiin. Se vasta kivaa onkin - samalla kun äiti saa sykkeen taivaisiin!


tiistai 29. joulukuuta 2015

Flunssa vaivaa, joulu ohi

Viimeksi kirjottelin treenimotivaation hiipumisesta. No, sain jo sitä motivaatiota taas lenkkeilyihin kun yksinkertaisesti ajoitin lenkit valoisaan aikaan aamun ja illan sijasta (ainahan tämä ei esim 8-16 työpäivänä ole mahdollista). Mutta mikäs piru se sitten tuli, flunssa! Ensin lapseen ja sitten tietty itseeni. Lapsella yskäkin on jo menneen talven lumia mutta itselläni se vaan jatkuu jatkuu jatkuu... yritettiin käydä kevyellä kärrylenkillä kerran, mutta se rupesi vielä enemmän köhittämään. Käytiin me eilen työpäiväni jälkeen lapsen kanssa kevyellä metsälenkillä, popsimassa jäisiä karpaloita. Joulu onneksi meni silti ihan hyvin, mässäiltyäkin tuli! Taas on semmoinen perinteinen flunssan jälkifiilis: "Sitten kun paranen, sit lähtee!!"

Sainpa muuten joulupukilta uuden kameran. Nyt täytyisi opetella sitten kävin käyttämään enemmän aikaa läppärillä bloggaamiseen eikä tälleen niinkuin nytkin, kirjoittaa puhelimella peiton alla loikoillen. Loput joulukuvistakin tosiaan on siellä kamerassa.

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Lenkkifiilikset kateissa

Nyt on pari viikkoa vierähtänyt niin että ei ole lenkkeily oikein maistunut. Ja onpa tuo liikunta muutenkin ollut melko minimissä, töiltä liikenevä vapaa-aika on kulunut joko kotihommiin, jouluvalmisteluihin tai yksinkertaisesti väsymyksen taltuttamiseen. Eilen 1/2 vapaapäivänä päätin että hemmetti, minähän lähden sinne aamulenkille. Kello 8 aamulla oli melkoisen pimeää ja koleaa. Pää tuntui olevan ihan jumissa ja nenää joutui niiskuttelemaan. Väkisin kävelin koiran kanssa vajaa puolen tunnin lenkin. Mulla on varmaan hämäränäkö päin honkia, koska mua ärsyttää liikkua hämärässä (en muuten kamalasti tykkää autolla ajostakaan samoissa olosuhteissa). Tulisi nyt sitä lunta taas, niin ehkä tämä tästä. Ja kun tuo joulu kiireineen on mennyt ohi.

Liityinpä muuten uudelle kuntosalille, joka avataan tammi-helmikuun tietämillä. Oli siis ennakkoon kuukauden jäsenyys myynnissä sekä liittymismaksu todella edullisesti. Salilla on "vain" sali, ei siis ryhmäliikuntatunteja. Tulee siellä olemaan virtuaalispinning, jospa se koukuttaisikin (siitä, livespinningistä, tykkäsin joskus vuosia sitten). Eikä salilla ole saunaa, vähän karsittu mukavuuksista. Mutta sen vuoksipa jäsenyyskin on suht edullinen, joten ei kamalammin arveluttanut liittyminen. Eniten mietityttää noissa jäsenyyksissä nimittäin se, miten siellä ehtii käydä töiden ohella ja lapsen hoidon ohella. Onhan minulla onneksi edelleen ne iltavuoropäivien aamutunnit "omaa aikaa", ainakin siis silloin ehtii. Sekä joskus viikonloppuisinkin. No, tuleehan tuo sali olemaan kortilla auki 24/7 mutta jotenkin en osaa iltasella ajatella liikuntaa (eikös se karista yöuniakin sitten?). Tai voisihan sitäkin joskus jopa kokeilla, esimerkiksi vapaapäivää edeltävänä iltana.

Ehkä en nyt vain ota liikaa stressiä tästä hetkisen laiskuudesta. Tänään ainakin ollaan vietelty rentoa aamupäivää perhepuistossa, no ollaan me sentään pyörällä liikenteessä. Kai se tästä taas paranee. Kai muillakin tulee tällaisia laiskuuskausia, eikös juu?

maanantai 23. marraskuuta 2015

Uutta potkua smoothieihin

Eilen kauppareissullani bongasin S-marketin poistohyllyltä CoCoVin Chlorella-purnukan. Täytyihän se heti laittaa leväjauhe testiin. Purkin aukaistessani reaktioni oli melko mielenkiintoinen kun vihreää jauhetta pöllähti korkin alta, mönjä haisi ihan kalanruualle! Mutta rohkeasti lisäsin sitä puolikkaan teelusikallisen smoothieeni, ei hullumpaa, ei se oikeestaan edes maistu siellä seassa. Mutta jauhe on huipputerveellistä, idän vihreä helmi. Miksen ole kokeillut jo aiemmin? 100 grammasta reilu puolet on proteiinia, ja jodiakin tästä saa hyvin (aika vähän käytetään nykyään jodioitua suolaa). Ehdottomasti lähtee käyttöön jatkossa ainakin näihin vihersmoothieihin.

Mukavasti potkiva viherjuoma:

⭐ 2dl maitoa (käytin ihan normaalia)
⭐ muutama salaatinlehti
⭐ puolikas kurkku
⭐ kiivi (tuo kivan kirpeyden)
⭐ 1tl inkivääritahnaa
⭐ avokado
⭐ 1/2 tl Chlorellaa
⭐ muutama parsakaalin kukinto

Mikä on teidän suosikkiaines smoothieiden sekaan? Mulla se taitaa olla tuo kiivi!


sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Muksu mukana punttiksella


Tosiaan kuten viime postauksen lopussa mainitsinkin, niin minä marssin eräs kaunis päivä lapsi mukana salille. Ensin ajattelin että voiko niin tehdä? No sitten ajattelin, miksei voi. Eihän tuo lapsi enää ole niin pieni että säntäilisi siellä ympäriinsä (eikä niinkään pieni että nukkuisi kiltisti kaukalossaan kuten vauva). Hyvinhän tuo reilu tunnin pituinen treeni meni, kun antoi lapselle puhelimen kouraan ja Kaapot pyörimään. Voi ei, nyt joku ajattelee paskaksi mutsiksi. Kyllä minä annoin myös tutustua painoihin ja laitteisiin, mutta ei ne niin kauaa kiinnostaneet kun ei pienet jalat yllä vielä tekemään mitään. Välillä tyttö napsi äitistä kuvia tuolla puhelimella. Ainut miinushan tuossa salitreenissä oli se, että en voinut kuunnella omaa musaani, mutta onneksi radiosta tuli tällä kertaa ihan toimivaa musiikkia.






Uskoisin että voisin joku muukin kerta ottaa tuon lapsosen mukaan seuraamaan äitin aherrusta. Vaikka, kyllä sitä toivoo myös sitä omaa aikaa treenaillen rauhassa ja omissa ajatuksissaan.

 

Ja ilmeisesti tytölle oli ihan kivaa olla mukanakin, koska kerran piirrellessä alkoi selittää "Tämä on tämmöinen jalkalaite tässä", hahah!

lauantai 7. marraskuuta 2015

Ihan huomaamatta


Nyt mun täytyy tunnustaa että en ole niin säännöllisen aktiivisesti käynyt lenkeillä tai portaita pinkomassa, ehkäpä siihen on vaikuttaneet sateiset päivät tai ehkäpä myös ne aurinkoisetkin. Nyt on ollut niin ihanat ilmat ulkoilla lapsen kanssa; raikasta hengitellä, ei liian kylmää, juuri sopiva. Ollaan käyty marjametsäretkellä, luontopolulla, jalkapalloa potkimassa ja korista heittelemässä. Mutta kyllä noissakin touhuissa hiki on tullut ja sykekin noussut  välillä! Esimerkiksi koripallokentällä pikku-pt laittoi äitin ihan puuskuttamaan kun juoksutti edes takaisin päätykorilta toiselle. Ostin kirpparilta koripallon vitosella. En edes peruskoulussa pitänyt koriksesta, mutta nyt se oli ihan kivaa kuljetella palloa ja heitellä koreja (sen mitä sai koreihin asti perille). Täällä on noin kilsan päässä aivan ihana aidattu nurtsi- ja koriskenttä, harmi vaan että tajusin ne vasta tässä syksyllä kun lähellä oli kirpparipöytä parisen viikkoa. Ensi kesänä pääsee kyllä kentät sitten ahkeraan käyttöön!



Kävin minä viime viikolla vesijuoksemassa, tehden ennätykseni: 1 kilometriä 47minuutissa. Oli myös aivan ihanaa tuon jälkeen uida selkäuintia pitkät pätkät kun hallissa oli 8-9 maissa niin rauhallista. Yritän nyt hyödyntää nuo iltavuorojeni aamutunnit liikuntaan, mutta vielä on ollut jotenkin laiska ote. Helposti sitä sortuu jäämään kotiin kotitöiden pariin, koska esimerkiksi kuntosali+allas yhdistelmällä ne aamun tunnit uppoaakin siihen kokonaan. Kun tulisi ne ulkojäät (heikolta näyttää) niin pääsisi terien päälle. Yleisöluisteluvuorojakin toki on, joo, viikonloppuisin jolloin suurimmaksi osaksi olen töissä. Kyllä se taas tästä, kunhan saa hyvän tatsin taas hommaan.




Vajaa pari viikkoa sitten käytiin Niivermäen luontopolku kulkemassa läpi, pari astetta taisi olla pakkasen puolella jo aamulla mutta kyllä sitä fleecekerrastot päällä lämpimänä pysyi. Parisen tuntia meillä kului vajaan kolmen kilsan lenkkiin, mutta jäätiinkin paljon tutkimaan kaikkea ja kuvailemaan, sekä evästauon jälkeen loppumatkan kannoinkin tyttöä reppuselässä... silleen pysyi kyllä kroppa lämpöisenä. ;)





Toisaalta kun miettii tuota omaa ajankäyttöään, niin on se mukava välillä viettää enemmän aikaa lapsenkin kanssa. Vaikka eräs päivä mulla vähän kihisikin kun olin töiden jälkeen menossa salille, mutta suunnitelmiin tulikin muutos (isin)väärinymmärryksen takia ja minun täytyi ottaa tyttö mukaan salille. Salilla meni tytön läsnäolosta huolimatta tosi hyvin jalkatreenit (yli tunnin pituiset), mutta enpä tietenkään päässyt sitten palauttelemaan kroppaa altaaseen -sen sijaan pääsin jäädyttämään itseni lastenaltaassa. :D


Btw, nyt ollaan löydetty metsäretkeltä aivan valtavan isoja karpaloita, nam nam! Niitä pitäisi käydä lisää keräilemässä. Löysin herkullisen lounasyhdistelmän salaattiin: tonnikalaa, raejuustoa ja karpaloita.



torstai 8. lokakuuta 2015

Uusia treenikuteita


Tilailin tuossa tovi sitten meidän eteiseen uuden lipaston, josta pari laatikkoa saikin täytettä mun treenivaatteistani. Parantaa motivaatiota kun treenikuteet löytyy paremmin (kuin sieltä pommin nähneestä vaatekaapista josta ei löydy mitään ja meinaa tippua kaikki kun etsit). Lipastoon sovittelun kautta viikkailtuani vaatteita sain mielijohteen että täytyy saada jotain uutta.

Lähdin siis työpäivän jälkeen etsimään treenihousuja. Aikaa minulla ei ollut paljoa, joten tuo oli aivan typerä idea. Enhän minä siinä ajassa mitään housuja löytänyt, koska niitä täytyisi sovitella ja pyöritellä sen parikymmentä kappaletta, koska hyvät maksaa aivan liikaa. Huvikseni kävin myös Cubuksessa sovittamassa halpistrikoita, vain todetakseni että pinkistä lohkosta näkyy pikkarit läpi - muuten olisi olleet jopa ihanat päällä ja napakat! 


Satuinpa kuitenkin kauppakeskukseen osuvaan aikaan, Budget Sportissa oli hyvät alet menossa. Löysinkin jonkin aikaa suunnitelmissa olleet kompressiosukat, jotka nyt parin käytön testissä tuntuu todella ihanilta verrattuna aiempiin kompressiosäärystimiin jotka puristaa nilkkaan rannut. Myyjän suosittelusta uskalsin ostaa oman jalan koon kokoiset vaikka pohkeellani onkin kokoa sentin liikaa taulukosta katsottuna. Löysin myös Niken ihania juoksusukkia vitosen pari. Niiden juoksusukkien takia poikkesinkin vielä seuraavana päivänä alepaikoille (päätyen Asicsin vastaaviin sukkiin, yhtä ihanat jalassa) ja poikkesinpa myös Top-Sportin alerekille. Sieltä tulikin tehtyä mahtava löytö, Shock Absorberin aivan ihanat urheiluliivit puoleen hintaan hilppasen jo alennetusta hinnasta! Hintaa liiveille jäi siis 30 euroa, laskekaa siitä ovh. Olenkin tuskaillut usein sitä mikä näissäkin maksaa. Tosin nyt sovituksen myötä sen ymmärsi: laatu ja monipuolisuus. Liiveissä on paljon säätöjä, tuplavuoritus, tarpeeksi korkea etumus. Ja näissä ei rinnat mene aivan linttaan mutta ei roikukaan! Miten sattuikin olemaan siinä rekissä tasan yksi kappale sitä kokoa mikä minun ylleni meni (muut koot oli tyyliin rinnanympärys 65).

Nykyään olen aivan koukuttunut treenivaatteisiin. Toisaalta ne (laadukkaina) maksaa niin paljon, että ei sitten enää raaski ostaa muita vaatteita itselleen. Mutta nämä alelöydöt on todella kivoja aina! Nyt olisi mietinnässä lämpöiset juoksutrikoot lenkeille...



keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Liikkumisen iloa lapsen silmin


Lapsen kasvaessa (yhä isommaksi tytöksi, yhyy) käy välillä aina mielessä, kuinka antaa hyvä malli liikkumiseen. Liikun ja touhuan kyllä lapseni kanssa melko paljon kaikkea. Meidän perheessä isä on se vähemmän liikkuvampi osapuoli, kun taas minä lennän lapsen kanssa pihalla ja kaupungilla. Usein yhdistän oman liikkumiseni ja lapsen ulkoilun, kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Plus samalla tulee annettua sitä liikkumisen mallia. Pyöräily on ollut kovassa suosiossa, kyllä se käy ihan treenistäkin vaikka se lapsi siellä takana istuukin (toisinaan sieltä kuuluu valitusta että "tuulee" liikaa jos mennään liian kovaa). Saatetaan kiertää ensin joku pidempi lenkki, ja sen kautta kaartaa leikkipuistoon tai muualle. Tänä kesänä tyttö on myös harjoitellut itse polkemista, apupyörillä, mutta kyllä siinä toisinaan saa jo ihan hölkätä vieressä! 





Esimerkiksi tänään vedin juoksutrikoot jalkaan (hyi kun oli kylmä), tyttö polki 15min leikkipuistoon (1,5 km) ja toiset 15min takaisin. Tuolla leikkipuistossa on kivat pienet rappuset, joita pitkin juostiin muutamia kertoja. Kylmän iskiessä leikittiin hippaa ja juostiin mäkeä ylös alas. Parit kymmenen hypyn sarjat loikin tasajalkaa kivetykselle (sillä hetkellä puistossa ei onneksi ollut muita leikkijöitä) ja kyllä siinä puuskutus iski. Joissakin leikkipuistoissa on kivat kiipeilytelineet joita pitkin tulee itsekin roikuttua välillä (jos ei näy muita puistossa, olen ujo).


 

Lapselleni annan mahdollisuuden kokeilla erilaisia juttuja. Viimeisimpänä käytiin viime viikolla kävelemässä läheisen hyppyrimäen (jossa olen parit kerrat itse käynyt juoksemassa) 160 askelman rappuset. Voi sitä riemua kun päästiin huipulle ja kehuin kuinka hienosti tyttö jaksoi itse kävellä ylös asti! Itsehän hän ennen tätäkin suoritusta vastasi "Kyllä jaksan, minä ihan itse!". Ja usein tuosta suusta kuulee myös lauseen "Osaatpas, kyllähän sinä osaat mitä vain!" jos itse epäröin jotain omaa osaamistani. Itseluottamusta siis riittää ainakin. Sen näkee myös leikkipuistossa, taitaa tyttö olla apinalle sukua. ;)





Paljon liikun siis lapsen kera, mutta kyllä sitä silti kaipaa myös sitä omaa aikaa liikkumiselle. Onhan se vähän eri kun saa keskittyä vain siihen treeniin (eikä tarvitse esimerkiksi kesken puistojumpan kipaista pusikkopissalle lapsen kanssa :D). Maanantai-iltana kipaisinkin koiran kera iltalenkille kello kymmenen, mutta siihen aikaan alkaa olla jo melkoisen vilakka ja pimeät kadut jo autiot, yksi lenkkeilijä tuli vastaan. Nyt alkaneen syksyn myötähän minulla on ollut mahdollisuus käyttää iltavuorojeni aamuja liikkumiseenkin, kun lapsi menee aamulla hoitoon (isin hakiessa hänet koulupäivänsä jälkeen kotiin). Varmasti talven saapuessa alan käyttämään tuota aamuaikaa salilla käymiseen, mutta nyt olen hyödyntänyt sitä lähinnä lenkkeilyyn tai kotipumppiin. Paljon on tuosta ajasta kulunut myös kotitöihin ja nyt kirppistavaroiden hinnoitteluun. Kun olisi myös paljon kaikkea muutakin kuin se liikunta, mutta kuitenkin tahdon liikkua. Vuoden ajan olen käyttänyt uimahallin salia, mutta nyt on mielessä kutkutellut TFW:kin. Se vaan maksaa jokusen kympin enemmän kuussa, mutta sittenhän siihen olisi "pakko" löytyä aikaa. Jotain tässä on kehiteltävä lihasmassan kehityksen eteen ettei ala junnaamaan paikoillaan. 


Tosiaan siitä olen itsessäni ylpeä, että saan näytettyä lapselleni mallia niin liikkumisessa kuin muussakin terveyttä edistävässä asiassa. 3-vuotias tyttöni jaksaa hämmästyttävän usein kysellä minulta, mikä on terveellistä ja mikä ei. Eipä aikaakaan kun tuo fiksu tyttöni sai kirpputorin leikkinurkkauksessa keittiöleikkejä leikkiessään kirpparin tädin hymyilemään lausahduksella: "Ota tästä terveysmehua!".



 




Kuka teillä liikuttaa lasta, ja oletko pohtinut minkälaisen mallin lapsi saa?