torstai 16. kesäkuuta 2016

Voihan fitnessflunssa!

Niin, onko semmoinen muka olemassa? Fitnessflunssa. Ärsyttävä sana. Itseasiassa inhoan kohta koko fitness-sanaa, koska sen voi käsittää niin monella eri tavalla. Esimerkiksi mun puolisoni yrittää aina välillä sanoa mulle, esimerksiksi nyt flunssan iskiessä "Sä treenaat liian kovaa, liian kauan. Ei toi fitness-treenaus sovi sulle.". Mikä ihmeen fitnesstreenaus? Itse ajattelen että yleisesti fitnessilla tarkoitetaan kuntoilua, kuntoa, terveellistä ruokavaliota. Asia erikseen on sitten fitness-urheilulajit, johon en itseäni taasen luokittele, koska en tähtää mihinkään kisalavoille, ehen. Mutta joo, nyt se mun puoliso sanoo, että mulla on fitnessflunssa.


Mikä se semmoinen flunssa sitten on? Kuulemma johtuisi siitä, että olen treenannut liian kovaa eikä kroppa ehdi palautua mukana. Luuttuan kuulemma salilla liian kauan aikaa kerrallaan. Onhan se toki totta, välillä salikäynnit venyy yli tunnin, jopa pari tuntiakin. Mutta se johtuu ainakin siitä, että tykkään tehdä liikkeet rauhassa, niin että ne tuntuu lihaksissa. Pidän myös kunnolla minuutin tauot sarjojen välillä, joskus ehkä ylikin. No joskus myös aikaa menee lisäksi kuvailuun, eheh... Niin ja joskus innostun kokeilemaan jotain uutta extempore! Kai sitä pitäisi pidättäytyä vaan siinä tietyssä treenissä sitten ja jättää ne kokeilut johonkin toiseen kertaan.


Tosiaan sunnuntaina menin työaamun jälkeen salille eikä tuolloin vielä tuntunut mitenkäänpäin kipeältä. Salilta kotiin lähtiessä alkoi kurkussa tuntua kummasti kipeältä ja pam, kotona olin jo flunssan kourissa! Siis tosi pikainen sairastuminen! Alkuviikosta niiskutin töissä, ja nyt olen vietellyt kahta vapaapäivääni flunssaa parannellen. Mulla on myös aika korkea kynnys jäädä pois töistä. Mietin aina päässäni, että olenko nyt oikeasti muka niin kipeä. Kuumetta ei ole, mikä on vielä ärsyttävämpää, koska se kuumehan on juuri se mikä häätäisi pöpöä pois. Hyvinhän ne näinkin vapaat kuluu, mutta ärsyttää taas se kun tulee pieni treenitauko. Eilen olisi Tempon ulkotreenit olleet hyppyrimäellä, höh. Muutenkin ne on jääneet nyt välistä kun on ollut iltavuoroja silloin enkä ole siksi päässyt. Puistojumpattu on tälle kesälle pari kertaa.



Mutta milloinkas minä olin viimeksi flunssassa? Tuntuu että eihän siitä ole kauaakaan... (*tarkistaa aiempia postauksia*) No, onhan siitä kaksi kuukautta. Täytyy varmaan alkaa vielä enemmän panostamaan ruokavalioon, lisäämään antioksidantteja sisältäviä ruokia ja ehkä vielä tarkistamaan rasvan laatuja. Eniten itselläni varmaan vaikuttaa kropan ylikuormittumiseen lepo, tai oikeastaan levon vähyys. Jostain syystä vain illan nukkumaanmeno venyy ja venyy. Yöunet jäävät usein viiteen tai kuuteen tuntiin. Siihen päälle työt, kotihommat, lapsiarki ja se että stressaan siitä etten ehdi tehdä kaikkea mitä haluaisin. Välillä yritän muistutella itseäni että mikä kiire minulla on tehdä kaikkea? Lisäksi minulla on iso kynnys siinä jätänkö salitreenin väliin vai en. Usein saatan mennä sinne salille väsyneenäkin: liian lyhyiden yöunien ja raskaan työpäivän jälkeen. Tässä olisi varmastikin se isoin tarkastelun paikka, yöunet. Ainakin ensin rajaan somen käytön pois sieltä pedistä, yöunia häiritsemästä. Sen on tehnyt moni muukin ja siitä taitaa olla apua. Voihan sitä ainakin yrittää. Se voi vaan olla melko vaikeaa, koska usein juuri se aika on sitä omaa aikaa, kun on saanut lapsen yönille. Yritetään!


Meillä muuten tuo puolisokin liittyi viime viikolla samalla salille! :)

Kyllä taas kohta itsekin pääsee nostelemaan takaisin.

TEHO Sport treeninpalauttajana testissä


Sain TEHO Sport proteiinipatukoita testattavakseni Buzzador-kamppiksen kautta jokin aika sitten. Pariviikkoisen blogijumini takia en vain ole saanut näistäkään aiemmin tehtyä postausta. Johtuisiko tuo jumi nyt tästä kesästä? Samaan aikaan olen yrittänyt aukaista myös ompelujumia ja tulossa olisi juhannusmekkoa itselleni...


Maultaan nuo protskupatukat olivat minun suuni mukaisia. Maistuvia mutta ei liian makeita. Osassa näistä on lisättyä sokeria enemmän, osa on vähäsokerisia. Voin sanoa että tuo pelkkä suklaan maku on aika mielenkiintoinen, siis jos joku oikein suklaahifistelijä sitä maistaisi. Minä kun en ole niin perso suklaan perään (paitsi tumma taloussuklaa, ai nam!). Oikeastaan vähän samat fiilikset tuli joskus ekaa kertaa raakasuklaapatukkaa haukatessa. Maultaan parhaimmaksi valitsisin ehkäpä tuon hasselpähkinän, joka on myös vähäsokerinen. En tykkää että sitä sokeria työnnetään joka juttuun. Tarvitseeko kaiken maistua aina makealta? Ei. Jos tätä sokeria nyt tarkemmin ruvetaan vertailemaan, niin tuoteseloisteita tutkaillessani huomasin että esimerkiksi tuo hasselpähkinä sisältää sokeria 1,5 / 50 g:ssa, kun taas suklaisissa mauissa löytyy sokeria jopa 8,2. Toki nuo ehkä maistuvat sitten paremmin myös niille joiden suu on tottunut sokerisempaan.



Mulla nämä patukat hupeni kuntosalin jälkeen (ja kerran parituntisen rupeaman välissäkin) sekä töissä välipalana. Salin jälkeen olen kyllä enemmän suosinut proteiinijauhetta, mutta onhan nämäkin käteviä mukaan ottaa jos ei ole mahdollista ottaa tarpeeksi pian protskujuomaa (usein se on kyllä myös salilaukussa sekoittamista vaille valmiina). Protskulisää enemmän suosin myös ihan oikeaa ruokaa treenin jälkeen jos sekin on proteiinipitoista, tai toinen hyvä kakkonen on rahka.

Mutta palataas takaisin näihin patukoihin. Testipaketista löytyi siis neljä eri makua: suklaa, hasselpähkinä, tummasuklaa-banaani ja suklaa-marja. Näistä hasselpähkinässä oli vähemmän suklaata kuin muissa, se oli enemmän semmoinen riisimuromainen koostumukseltaan. Hyvä hyvä että on myös vaihtoehtoja pelkälle suklaiselle. Hasselpähkinässä oli mun silmääni tuoteselosteen mukaan parhaimmat suhteet (50g:ssa): vähäsokerinen 1,5, proteiinia 18,8 ja hiilareita 11,5. Vertailuna voisi mainita suklaa-banaanin suhteet proteiinia 17,1 ja hiilareita 17,2. Itse suosin eniten noita joissa protskun suhde on isompi kuin hiilareiden, vaikka kyllähän niitä hiilareitakin tarvitaan. Näissä on kyllä ihan kohtuullisen hyvin proteiinia. Tuossa tumma-suklaassa koostumus on juuri sellainen kuin useimmissa muissakin proteiinipatukoissa, vähän semmoinen jäyheä, kumimainen. :D Mutta silti ihan hyvä. Kaikki näistä oli maultaan kyllä hyviä, ei valittamista. Suklaan makuisesta jo mainitsinkin alussa. Marja-suklaa maistui vähän enemmän suklaiselta, makeammalta ja siinä oli pinnalla jokin rapea kerros ja alla marjoja.

"Markettipatukoiksi" nämä oli siis kaikenkaikkiaan ihan jees. Varmasti maistuu kaikille, siitä ei huolta. Itse kun olen syönyt niin sanotusti pahempiakin patukoita, mutta niissä sitten taas se sisältö on parempi. Onhan tuo proteiinipatukkaviidakko aika sekalainen kun yrittää alkaa niitä vertailemaan. Proteiinia pitäisi olla mielellään ainakin 13 grammaa jossain pikkupatukassakin. Ei saisi olla ihan kamalasti hiilareita mutta hiilariakin kroppa tarvitsee, ja jos niitä hiilareita on siinä patukassa, niin se ei saisi ainakaan sisältää sokeria ihan kamalasti. Ainiin ja sitten pitää muistaa myös tarkistaa rasvan määrä ja laatu. Huh huh. Tästä syystä suosin kyllä itse enemmän sitä veteen sekoitettavaa proteiinijauhetta, mutta voi noita patukoita satunnaisesti käyttää. Yhden Teho-patukan olenkin ostanut testin jälkeen jo töihinkin iltapalaksi.

Suositteko te minkälaista proteiininlähdettä eniten? Patukka, jauhe, rahka, kananmunat, ruoka, vai joku ihan muu..?