keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

COR eli värijauhetta, esteitä, juoksua ja naurua

color obstacle rush, väriestejuoksu

Color obstacle rush eli suomeksi väriestejuoksu koettu viikonloppuna Helsingin Kaisaniemenpuistossa. Jo viime vuonna yritin kysellä lähtisikö kukaan kaveri kokeilemaan tuota, mutta homma jäi ajatuksentasolle. Tänä vuonna vihdoin pääsin tuonkin tapahtuman kokemaan. Keskiviikkona toipuessani hammasleikkauksesta vilkaisin läppärillä surffaillessani sähköpostin, jossa olikin yllätys: "Onneksi olkoon, sinut on valittu Fitnesspäiväkirjojen Jannin kanssa väriestejuoksuun...". Vau! Eli eräs ilta olin naputtellut hakemuksen Janni Hussin heimotapaamiseen, mutta en ollut oikeasti ajatellut että pääsisin sinne. Sekunnin mietin suuparkaani kestäisikö se moiset juoksut jo lauantaina, päässäni laskeskelin että just ja just tulee väliin kolme iisimpää päivää. Löysin jo itseni järkkäämästä kyytejä ja lapselle hoitopaikkaa. Nämä pikkuseikat hoidettuani totesin, että menen ja teen mitä pystyn. Tottakai jännitin etukäteen ihan pirusti koko hommaa! Ihan turhaan :)


Meillä oli aivan sairaan hauskaa hölkkäillessä Töölönlahden lenkkiä (vai mikä se nyt on) ja ylitellessä hauskoja esteitä. Koko 5 km lenkki hölkäten, siis viisi kilsaa, ajatelkaa! Minä joka itsekseni lenkkeillessä hölkkään/juoksen sen muutaman minuutin ja luovutan. Ilmeisesti toi jännitys nosti adrenaliinit kattoon ja onhan ryhmässä juostessa muiden tsemppi. Ja rupatellessa sekä nauraessa ei huomaakaan miten pitkään on juossut. Ja just tätä minä olin jännittänyt kaikkein eniten pienessä päässäni; minkälainen porukka siellä on vastassa ja jaksanko pinkoa muiden perässä. Jaksoin! I did it! (We did it!) Kyllä me lenkin ajan laskettiin aina esteiden jälkeen onko porukka kasassa edelleen. Hassuinta oli että meitä oli jopa kaksi viisuritoipilasta (jopa samalla viikolla operoitu).

color obstacle rush, väriestejuoksu, fitnesspäiväkirjat


Mikä on väriestejuoksu?

Väriestejuoksussa on noin 5km lenkki jonka saat suorittaa joko juosten, kävellen, tanssien tai kontaten. Tyyli on vapaa ja hassutella saa esimerkiksi asujen kera. Tapahtuma on siis ennemminkin hupijuoksu, ei niinkään kilpailu. Matkan varrella on erilaisia ilmatäytteisiä esteitä (aika monessa oli yli kiipeämistä ja liukuja). Lisäksi esteiden luona saa värisuihkeen niskaansa (maissijauhoväriä joka lähtee pois pesusta). Värisuihkuun kannattaa varautua pitämällä suu kiinni ja lasit päässä. Tosin minä sain ekalla väripisteellä kunnon suihkun sinistä väriä kasvoille, ja vähän se kävi yskittämään vaikka olin pitänytkin suun kiinni. Ennen omaa juoksulähtöä on alkulämppärit kentällä ja lopussa väribileet, joita varten jokainen saa maalissa vielä väripussukan. Tapahtumia järjestetään ympäri Suomen, tarkemmat infot sekä hauskoja kuvia löytyy tapahtuman nettisivuilta. Kuvia viikonlopun Väriestejuoksusta löytyy muun muassa täältä ja täältä. Itse en alkanut esteiltä kuvia räpsimään, vaikka oli mulla kännykkä mukana käsivarsikotelossa.




Oliko kivaa väriestejuoksussa?

Oli! Vaikka jo paikalle saapuessani tummat pilvet näytti uhkaavilta ja narikkajonossa ripsauttu jo vähän vettä, ei se menoa haitannut. Meillä oli silti huisin kivaa.  Mitä nyt olen lueskellut kommentteja tapahtuman järjestämisestä, niin jotkut ovat sitä mieltä että esteitä on turhan harvakseltaan ja välimatkat on pitkät. Ehkä kävellen ne voivatkin olla pitkät, mutta juoksutahtiin ei välimatka tuntunut pahalta. Itsellänihän ei ollut hajuakaan missäpäin Helsinkiä me pingottiin, mutta pingoin muun porukan perässä. Hienot oli kyllä maisemat! Ja Janni oli aivan huippumukava tyyppi!

Väriestejuoksussa itsessään kävi muutamia mokia. Me oltiin ekassa lähtöerässä ja silti jouduttiin missaamaan ensimmäinen este, koska jotenkin se oli jo onnistuttu rikkomaan. Alkulämppärissä ääneentoistolaitteet kosahti, no tähän väliin pidän edelleen suuni kiinni mutta keskeytynyt biisi oli Heilutaan. Onneksi jumpan vetäjillä oli hätäkeino tähän ja lämpö pysyi yllä "pää-olkapää-peppu" jumpan tahtiin. Musat noin muuten oli musta aika hyviä ja sopivia, semmosta teknobilemusaa. Äänentoistossa tuli särinöitä (ei kovin pieniäkään) pari kertaa tapahtuman edetessä. Juomapisteitä oli vain yksi puolessa välissä lenkkiä, sitä kyllä itse ahkerana vedenhörppijänä odottelin jo kovasti!



Kaikenkaikkiaan tuo lauantai toi mulle varmuutta luottaa itseeni. Näköjään jaksaa kun itse uskoo siihen ja itseensä. Nyt sain semmoisen lenkkeilykärpäsen pureman, että lähden testailemaan tuota meidän 6 km metsä-rantareittiä jossain kohtaa kun tämä suukipu helpottaa. Ihan hölkäten siis. Kiitos Fitnesspäiväkirjoille ja Jannille mahtavan hauskasta päivästä! :)

foodin, vaasan, ilmaistavaraa
Saatiin myös kassit yheistyökumppaneilta, kiva päästä kokeilemaan uusia juttuja Foodinilta. Viherjauhe ja chia-siemeneton mulle uusi tuttavuus. Kassista löytyi myös BCAA-juomaa jonka ehdin jo hörppiä portilla hengaillessani. Ei muuten ollut hullumpaa itse tapahtumasta maalissa saatu Sportyfeelin protskujuomakaan, aika hyvää!

Ja itse reissu tuonne Helsinkiin... En ollut ikinä reissannut bussilla Helsinkiin (ellei jotain naperona tehtyä reissua Korkeasaareen lasketa) ja nyt lähdin matkaan yksin. Lähes vieraaseen kaupunkiin. Olin toki Google mapsista katsellut katunäkymällä reitin valmiiksi, mikä auttoi todella paljon kävellessäni Kampista Kaisaniemenpuistoon. Välissä kävin ostamassa Kampin supermarketista huipputerveellisen kolmioleivän kisaevääksi, koska lounasaika alkoi jo kolkutella. Itse puistossa olin hetken aikaa hukassa miettiessäni pitikö minun mennä lippujonoon vai pitikö olla jossain muualla. Paluulippua en ollut ostanut Helsingistä pois, vaan oltiin sovittu kotkalaisen vanhan koulukaverin kanssa että treffataan siellä ja pääsen kyydillä pois, kunhan heidän juoksu on ohi tokavimpossa lähtöerässä. Tässä tulikin sitten pientä säätöä, kun puhelimeni päätti ettei tykkää enää vesisateesta ja koleasta säästä, enkä ollut vielä meidän juoksuerän jälkeen nähnyt kaveriani sieltä satapäisen värjääntyneen porukan joukosta. Hetki hotellilla lämmittelyä, jonka jälkeen kävelin takaisin tapahtuma-alueelle sateeseen odottelemaan näkyykö tuttua naamaa portilla. Kyllä minä lopulta olin lämpimässä autossa matkalla kotiin päin. Takasuunnitelmana mulla oli soittaa äiti tilaamaan mulle lippu tunnin päästä lähtevään bussiin, koska ei mulla tietenkään niitä pankkitunnuksiakaan ollut matkassa.  Mutta hengissä selvisin reissusta, mitä nyt pari päivää on nyt ollut ääni vähän käheänä (ja leuka kipuillut ajoittain).

color obstacle rush, väriestejuoksu, fitnesspäiväkirjat, heimotapaaminen

Päivän päätteeksi en jaksanutkaan ajella suoraan kotiin vaan jäin yöksi porukoilleni, jossa jo lapseni oli viettänyt päivää minun reissaillessani (koska of course, isi meni juuri samana päivänä katsomaan lätkää). Tytön ja pikkuveljieni kanssa lähdettiin vielä iltasella vanhalle kaatsille (lapsuuden pulkkamäet) heittelemään frisbeetä ja kapuamaan kukkuloita, ei kyllä askel meinannut nousta enää. Illan kruunasi toki sauna, ja kyllä se sininen väri lähti kuin lähtikin tukasta irti!




torstai 21. huhtikuuta 2016

Muistatko sinä hoitaa jalkojasi? (+viikonlopun jännitystä)

Minulla jalkojen hoito on ainakin unohtunut. Kyllä sitä kausittain yrittää muistaa rasvailla ja tehdä jalkakylpyjä, mutta vähiin jää nekin kerrat. Kävin ensimmäistä kertaa ihan jalkahoitajalla hoidattamassa kuivuneet känsäiset jalkani, jes. Ei se ollut edes niin kamalaa. Mikä sinä on ollut niin vaikeaa varata sinne aikaa? Isoin syy on ainakin ollut se, etten ole kehdannut. Olen hävennyt jalkojani. Jalkapohjani on ollut ongelma jo useampia vuosia ja silti sain vasta nyt mentyä. Ei sitä voi ymmärtää. Tosin jalkahoitaja sanoikin että tosi monella on tuo kehtaaminen kynnyskysymys, mutta ei mun jalkani yltäneet kuulemma edes top kymppiin!

jalkahoito, varpaat, kesäjalat

Pelkäsin myös että se känsien poisto sattuu. Pyh, oikeastaan vain kutitti välillä. Tunti vierähti siinä penkillä loikoillessa kuin huomaamatta, rupatellen kaikkea hauskaa. Minä kun oon sellainen että höpöttelen vaikka kiville jos niikseen on. Olenkin tainnut tästä jo mainita että lapsena olen ollut kamalan ujo, mutta nykyään jo rohkeampi keskustelemaan ventovieraillekin. 

Tosiasiahan on että me käytetään jalkoja paljon, todella paljon. Mulla ainakin jalat on se isoin työkalu, jota käytän. Töissä sekä vapaa-ajalla. Suuri osa ongelmista lähtee myös jalkapohjien huonosta kunnosta. Niitä pitäisi muistaa hoitaa, ihan oikeasti! Nyt itse ainakin skarppaan ja alan hemmottelemaan useammin niitä. Onneksi minulla on tällä hetkellä hyvät ihanat työkengät (Promenalta, vink vink). Lenkkikengät kaipaisi kyllä päivitystä. Mutta... nyt tullaan taas niihin kustannuskysymyksiin. Tarvitsisin kuulemma kunnon pohjalliset, erityistä tukea päkiän alle. Ne taas maksaa ne kunnon juoksulenkkarit. Mutta kai niihin täytyy panostaa jossain vaiheessa, ei kai se muu auta.


Lauantaina olisikin kintuilleni koitos edessä, nimittäin se väriestejuoksu. Olen nyt tsekannut bussiaikataulut ja Onnibussilla pääsee melkein nurkille suoraan. Silti se vähän jännittää kun ensinnäkin olen todella harvoin käynyt Helsingissä, en kertaakaan bussilla, saatika yksin. Ja minkälainen porukka siellä on vastassa Jannin heimotapaamisessa? Sen näkee sitten siellä. Jännittää myös miten tuo minun hampaaan(kolon)i jaksaa suorituksen, ei se kyllä enää vuotele tai mitään. Anteeksi vaan mutta kun oon tämmönen asioiden vatvoja myös. Mutta hei, juurihan IS uutisoi että murehtijat ovat muita älykkäämpiä, joten don't worry, jos näin voi sanoa!

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Yhtä viisuria tyhmempänä (+herkullinen pinaattihedelmäsmoothie)


"Se on ku menis läpi harmaan kiven" ja "onneksi sulla on taitava kirurgi kun nuo juuret on niin vänkkyrät", nämä lauseet kaikuivat hammaslääkärin puhelun jälkeen korvissani useamman kuukauden. Apua. Tavallaan jännitti, tavallaan ei. Ainakaan en ihan yöunia kuitenkaan menettänyt. Enemmän jännitin sitä puudutuspiikkiä (sen takia paikkauksetkin ottanut ilman) ja miten saan pidettyä suuni tarpeeksi auki. Mutta ei hätää, tänään se koitos vihdoin oli ja mulla oli taitava suukirurgisetä! Sanoi puuduttavansa varovasti sekä huomioivansa lonksuvan leukani (johon antoi ohjeeksi ettei kannata syödä hamppareita, heheh). Toimenpide meni kivuttomasti, tosin joutui sen verran ruksomaan luuta edestä että suositteli mulle huomiseksi saikkupäivää. Parin kuukauden päästä lähtee sitten loput viisaudesta, johon sanoi että vaatii sitten jo tarkempaa keskittymistä. Plussaa muuten kivasta suukirurgista, jolla kuulosti olevan sitä huumoriakin mikä on aina hyvä juttu.

viisaudenhammas, hampaanpoisto

Nyt odottelen puudutuksen laskemista. Loppuviikko liikuntakieltoa ja tänään vain kylmiä syömisiä. Kamala nälkä mulla jo olikin! Vaikka ei mulla ollut syömisestä kuin viitisen tuntia odotellessa että verenvuoto tyrehtyy. Äsken surautin herkullisen vihersmoothien nälän karkottamiseksi. Kotihoito-ohjeissahan voisi muuten hyvinkin lukea vähän reseptiohjeita kylmiin syötäviin! Mua ei yhtään inspannut mikään kylmä tomaattikeitto, joten kyllä tämä oli herkullisempi vaihtoehto (vaikka tuo osittain vielä puutunut kieli ei ihan maistanutkaan kunnolla). 

No, tässä teille taas smoothiereseptiä, olkaa hyvät!

MAKEA PINAATTIHEDELMÄSMOOTHIE
  • kourallinen pinaatinlehtiä
  • 1/3 sellerinvarsi
  • kourallinen parsakaalia
  • puolikas kurkku
  • n. 30ml Aloe vera gel + loraus vettä notkeuttamiseksi
  • yksi omena
  • yksi kiiwi
  • yksi päärynä
  • 2 rkl hampunsiemenrouhetta

smoothie, vihersmoothie, viherpirtelö, greensmoothie

Nyt muuten tuntuu jo vähän puudutuksen laskevan ja pientä kipua... sekä nielussa jännää kipua kun nielaisee. Loppupäivä vietellään siis läppärillä surffaillen ja iltapalaksi surautan vuorostaan rahkaisen marjasmoothien. Ja lupa herkutella jäätelöä. ;) Eiköhän näillä tolpillaan pysy.


EDIT klo 21.30: Apua! Ihanaa! 
Satuin tässä surffaillessa vilkaisemaan mun sähköpostini, ja siellä odotti yllätys. Pääsen Fitnesspäiväkirjojen Jannin heimotapaamisen merkeissä väriestejuoksuun Kaisaniemenpuistoon viikonloppuna! Innostuneena järkkäsinkin jo kyydit ja lapsen hoidot, mutta ainut kysymysmerkki on tämä minun hampaan poiston haavani. Nyt on ainakin verenvuoto loppunut ja tuohon tapahtumaanhan ehtisi juuri olla 3 rauhallisempaa päivää (tämä päivä mukaan luettuna), joten ei kai pikku juoksut tekisi hallaa tuolle haavan hyytymälle. Toivotaan niin, sillä aion kyllä mennä kun tuollainen mahdollisuus suodaan. Yritetään sitten edetä rauhallisemmin siellä, tosin en tiedä yhtään minkätasoista porukkaa matkaan lähtee. Vähän jännitystä elämään, eikös?

lauantai 16. huhtikuuta 2016

Koko kropan porrastreeni keväthelteessä


Olinpas päivän valinnut rapputreenille. Töistä päästyäni aurinko porotti täydeltä taivaalta, ja hikihän siellä tuli! Mittari näytti +11, auringonsäteet tuntuivat osuvan suoraan päin hyppyrimäkeä. Liikaa vaatetta päällä ja niin edes päin. Sai kyllä melko pian takin heittää pois, mutta housuvalintaani (ihan vaan ulkohousut) kirosin koska pöksyt ei olleet yhtään venyvät tätä treeniä ajatellen. 

Alunperin mun pitikin mennä vain tamppaamaan rappuja ylösalas, mutta ruuhkan takia kehittelinkin extempore vähän erilaisen rapputreenin pienemmässä (syrjemmässä) mäessä. Puuhastelussa (kuvailuineen) menikin parisen tuntia, joten sain samalla ihanasti raikasta ulkoilmaa työpäivän jälkeen! Nyt mulla tosin tuntuu vähän ilkeältä hengitys, en tiedä onko syypäänä kevään pölyt, rankka suoritus vai onko sittenkin flunssanoireita ilmassa.

Olkaa hyvät, tässä se tulee! Mulle ainakin tarpeeksi rankka treeni. Tosin en tiedä johtuuko se tästä orastavasta flunssasta, koska tuntui että puhti loppui jo ekalla ylösjuoksulla (165 pirullista askelmaa). Tokalla ja kolmannella ylösjuoksulla jouduin jo hidastamaan tahtia puolessa välissä. Itse rappujuoksua ei tässä harjoituksessa ole paljoa, mutta kaikkea muuta monipuolisesti.


START! Lämmittele kävelemällä raput ylös alas rauhalliseen tahtiin.

1. Kipaise portaat kerran ylös, juosten niin pitkälle kuin vain kykenet.

porrastreeni, portaat, hyppyrimäki, ulkoilmatreeni, ulkotreeni

2. Portaiden jälkeen pinkaise pieni hölkkä-kävely-hölkkä lenkki oman kunnon mukaan (itse tein tuon 2min - 2min - 1min).

3. Askella raput ylös sivuaskelin ylittäen joka toisen rapun, pienellä kyykkyliikkeellä.



4. Tee askelkyykkyjä x10/jalka, 2-3 sarjaa. Etummainen jalka maassa, taaempi jalka porrastasanteella. Ojennuksessa purista pakaroista voimaa! Lisätehoa liikkeeseen saat kun nostat etummaisen jalan kantapään ilmaan.



5. Seuraavaksi on vuorossa etunojapunnerruksia viistossa. Jalat maassa ja kädet esim porraskaiteilla tai portaalla. Tee punnerruksia 10 x 2-3.



6. Juokse välissä portaat kerran ylös. Jos kykenet juokse joka toisen rapun yli. Tule alas tasajalkaa pomppien!


7. Kulje vielä kerran portaat ylös hitaasti pitkin askelin kyykäten, muista samalla alakropan lihasten aktivoiminen.


8. Etsi tasainen alusta. Vuorossa on lankku-punnerrussarja. Eli lankuta kykenemäsi ajan, lepoajalla tee 10 punnerrusta. Toista sarja uusiksi.





9. Ojentajadippejä portaan reunalla, polvet koukussa (tähän mulla meni tovi etsiä paras mahdollinen tasanne). Tee sarja 10 x 3.



THE END! Loppulämmittelyksi hypi portaat ylös tasajalkaa. Tule rauhallisesti alas.
Muista myös venyttelyt, se on ainakin osio joka itseltäni jää helposti -etenkin jos sen jättää siihen että "venyttelen sitten kotona illalla", takuuvarmasti unohtuu.



Ei nää pikkuportaatkaan sen hassummat treenille olleet. Taidan käyttää jatkossakin jos isoissa on ruuhkaa. Kohta lähden kyllä nukkumaan, mutta kun lupasin tämän postauksen saunan jälkeen kyhätä, niin tässä se nyt on. Ääk mikä väsymys, huomenna taas aamuvuoro. Öitä!

Ai mutta hei, tässä mun ihka ensimmäinen videomuokkaus. Oikein Youtubessa, apua.

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Ihanan kirpsakka fruitie protskun kera

Aloin nyt testailla ja kokeilla eri variaatioita C9:än aloitusta varten. Mutta ääk, sittenhän huomasinkin että eihän siellä sallittujen syötävien listalla lue banaania eikä ananastakaan. Apua! 9 päivää ilman banaania. Täh? Mutta tosi hyvää tästä meidän testifruitiesta kyllä tuli ja tyttökin huitasi sen kerralla naamariin (ilman protskua). Toki tuo vaniljaprotskukaan ei ihan samaa ole mitä paketin oma, mutta kai se osvittaa antaa. Itse tykkään eniten näistä kirpeistä makunautinnoista!




torstai 14. huhtikuuta 2016

Ratsia treenikassiin!

Naisilla on yleensä laukut täynnä kaikkea turhaa kamaa, joten päätinpä ratsata mun treenikassini. Jostain kumman syystä se kassi kyllä pysyy siistimpänä kuin tuo laukku joka kulkee mukana töissä ja muualla. Ihan oikeasti! Ehkä siitäkin syystä että nykyisin kannan sitä treenikassia salilla mukanani, niin ei sieltä viitsi tavaraa etsiä turhien rojujen seasta.

No mitä sieltä kassista sitten löytyi?

  • Kuulokkeet
  • Salikengät
  • Puhtaat sukat
  • Hiuspanta
  • Pikkupyyhe
  • Salihanskat
  • Rannetuet
  • Saliohjelmalappuset
  • Juomapullo
  • Nenäliinapaketti, huulirasva, hiuspompuloita
  • Lukko
  • Glukoositabletteja
  • Postin kuitti
Olikohan siinä kaikki... Joskus kannan mukanani myös sheikkeriä protskujauheen kera, mutta tällä kertaa olin sen huitaissut kiduksiini töistä salille autolla ajellessa, joten pullo majaili autossa. Jaa-a, uskaltaiskohan samanlaisen ratsian tehdä sinne käsilaukkuunkin...? Väittäisin että voisi löytyä vähän mielenkiintoisempaa matskua.

Mitä teidän treenikasseista löytyy?



treenikassi, urheilukassi, kuntosali

Joka tarinalla on loppunsa, mutta sitä seuraa uusi tarina.

Eilen tuli naputeltua eroanomus, nimittäin Easyfitille. Heheh pakko oli kyräillä tuollainen dramaattinen otsikko, ihan piruuttani. Mutta on se haikeaakin, mukava paikka tuo sali on ollut. Etenkin tykkäsin virtuaalitunneista ja spinningistä. Mutta nyt jokseenkin pihinä ihmisenä edullisuus houkutteli joten puhtaasti rahan takia vaihdoin siis tuonne F24S:lle. Kyllähän sekin on totta että mulla menee jo kuntosalin puolella viikoista 3-5 tuntia heppoisesti, joten ihan järkevääkin etten ramppaa niillä tunneilla sen lisäksi. Täytyy se aerobinen puoli keksiä jostain muualta kuin kuntosalilta, näin kesän tullenhan se ei ole edes vaikeaa! Ja koska minulla on tuo lapsikin joka kaipaa aikaa äitinsä kanssa, yritän entistä enemmän yhdistää ne aerobiset liikunnat lapsen kanssa yhdessäoloon (eli lähinnä se tulee olemaan sitten lenkkeilyä tai pyöräilyä).


Nyt ollaankin vietelty lapsen kanssa vapaapäiviä yhdessä kotona, tämä toinen vapaapäivä alkoikin mukavasti lattianpesulla... oksennustauti, jes. Ihmettelinkin aamupalapöydässä kun tyttö oli niin vaisu, ei yhtään hänen tapaistaan. Sekä nukahti lattialle aika pian aamuheräämisen jälkeen, oli ihan outoa kun ei tuo enää päiväuniakaan nuku. Mulla itsellä on vain nuhaa ja kurkku oudon tuntuinen. Heti aamusta keittelinkin pakurikääpäteetä (se on ihan hyvää kun keittelee sen 1-1,5 tuntia, suodattaa kahvinkeittimen läpi ja hunajaa sekaan). Sekä sain juuri pullon Aloe-juomaa jolla taas totuttelen ennen tuon c9:n aloittamista, koska en ole tuota vähään aikaan juonut.




Päätin ihan suoraan pitää pikkuisen salitauon ettei vain tule pahempi flunssa, koska ensi viikolla mulla olisi viisurinpoisto-operaatio jonka jännittämistä en haluaisi siirtää enää! Ei kai se yhden viikon salitauko hallaa tee. Jotenkin sitä on vain nyt orientoitunut tuohon kolme kertaa viikossa ja tulee kamala morkkis kun ei mene. Toisaalta välillä olisi myös hyvä vähän rentoilla ja viettää aikaa perheenkin kanssa. Sekä keskittyä niihin kotitöihinkin, ei hitsi oliskin hienoa jos olisi joku taloudenhoitaja olemassa! (in my dreams)


Ehkä tää kämppäkin kaipais vähän huomiota enemmän... mutta sitä mukaa kun siivoan, niin tyttö levittää taas tavaroita ympäriinsä. Sitä se kai on lapsiperheessä.

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Fillarikausi avattu.



Tänään vieteltiin vapaapäivää laittaen pyörät kevätkuntoon ja tehden ekan pyörälenkin. Metsäpolulla oli vielä vähän lunta / jäätä ja paikoittain mutaa. Pohdiskelinkin jos vielä tämän kesän polkisi tuolla hybridipyörällä ja ensi kesänä ostaisi ihan maastopyörän, ehkä. Lapsi kyydissä tuo hybridi on vähän turhan kevytrunkoinen, etenkin maastossa... Käytiin matkan varrella grillailemassa ekat makkarat (tottakai Huilun tuhtia, nam nam, ei haittaa vaikka ketsuppi unohtui matkasta). Käytiin myös uimarannalla fiilistelemässä tulevaa kesää. Sieltä se tulee, ihanaa!

Kevään kunniaksi päätinkin muuten kokeilla Foreverin C9 -kuuria. Kääks, parin viikon päästä sen meinasin tehdä. Mutta kai sen 9 päivää seisoo vaikka päällään, tosin en osaa sitäkään, heheh.

Syväkyykkyä ja makkaran käristystä.









Taitaa mennä samantien pesuun... :D