Sairastelua ja nettishoppailua, never give up!

Kuvat lainattu www.gazoz.fi, kuvia klikkaamalla pääset tuotesivulle.

Sunnuntaina minulle iski sitten flunssa. Kesken miehen 30-v kahvittelujen alkoi kurkkuun ilmestyä kaktus. Maanantaina sitten kolottikin lihaksia ja oli vähän slow motion töissä, kotiin päästyäni makasinkin loppupäivän sohvalla torkkuen. 

Tänään olen vietellyt saikkupäivää ja siitä pari tuntia on mennyt pyörien treenivaateverkkokaupoilla. Argh! Miten voikaan olla vaikeaa yksi vaatteiden osto: Mitä kokoa, ei liian kallista, onko liian räväkkä, onko liian tylsä, onko hyvät, onko kestävät, onko sitä onko tätä? Jos jonkun kivan vaatteen löysin, oli siitä koko loppu. Aluksi ihastuin Gazozin pinkkiin perhostoppiin ja mustavalkoisiin tightseihin, näistä kummastakaan ei omaa kokoa ollut. Lopuksi jo melkein päädyinkin sitten mustavalkoiseen perhostoppiin ja oransseihin tightseihin, mutta en sittenkään. Yritin etsiä netistä kokemuksia noista "tights" treenihousuista, jotkut sanoo että erittäin mukavat ja jotkut että ei kestä kovaa menoa. Kangas kun on ohuempaa kuin normaalit lycrapökät. Vaikeaa shoppailusta tekee se kun housut kyllä näyttävät hyviltä verkkokaupan kuvissa, mutta sitten yrittää kuvitella miltä ne omassa kropassa näyttää. Ja nuo kun ovat ohuempaa kangasta, näkyykö niistä läpi? Näyttääkö takapuolesta järkyttäviltä?

Loppujen lopuksi mulla on ostoskorissa tuo mustavalkoinen toppi ja rannesiteet. Tämmöstä tämä mun verkkoshoppailu on, jahkailen ja jahkailen: en tilaa, tilaan, mitä jos en sittenkään?

Kunnes... mulla on ostoskori vielä avoinna sen aikaa, että laitan lapsen nukkumaan. Palaan koneelle, fb:n "Better Bodies & Gasp & ECKO MMA" -kirpparilta ruudulle pompahtaa tuo pinkki toppi, minun koossani! Mikä positiivista, muutaman euron halvemmalla kuin tarjous. Kerrankin oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Jätän verkkokaupan tilauksen tekemättä. Housut jää nyt vielä ostamatta, onhan minulla noita mustia perustrikoita kaapissa, kelvatkoon ne vielä.

Kohta laitan hyvillä mielin läppärin kiinni, keitän paranteluteetä ja jatkan sohvalla makoilua. Eilinen Fitnesspäiväkirjat -jakso on katsomatta. Aamu meni katsellen Uusi Päivän uusintoja ja lipitellen teetä ja mustaherukkasmoothieta. C-vitamiinia c-vitamiinia napaan! Huominen vielä lepoa. Vaikka äitinä tämä parantelu onkin vähän haasteellisempaa: aamulla olisi pitänyt laittaa tiikeritahnaa eikä Pikku Myy tahnaa ja illalla olisi pitänyt lukea vielä toinen satukirja vaikka ääni alkoi olla jo ihan finaalissa ( + näiden kiukuttelujen välillä sata muuta kiukuttelun aihetta). Viikonlopun kahvittelut meni hyvin, pienellä porukalla. Eipä tuota makeaa muuten maistunutkaan niin kamalasti, enemmän herkuttelin tekemiäni suolasia piirakoita. Mekoksi löysin Outlet-liikkeestä 38 kokoisen nätin näytekappaleena olleen mekon, joka sujahtikin nätisti päälleni, mikä saikin ilmeeni muuttumaan sovituskopissa ja hyvä etten ääneen huudahtanut.

Paino on nyt tovin pysytellyt melko samoissa, ihan hyvä vaikka on tullut herkuteltua ja nyt tuli tämä flunssakin. Kesäkroppahaasteen treenejä on jäänyt väliin, vesijuoksussa en ole käynyt aikoihin. Kunhan tästä paranen niin rupean taas kiloja karistelemaan! Aina kipeänä tulee semmoinen fiilis että "sitten kun olen taas voimissani, niin sitten tehdään täysillä!!". Mutta on se paino tippunutkin. Parhaimmillaan se on ollut 68 jolloin havahduin että, EI, se ei saa mennä yli seuraavan kymmenen! Maaliskuussa se näyttää olleen 65 tienoilla, ja nyt tuo 63. 

Hiljaa mennään, mutta mennään hyvään päin!