Ennen vihasin lunta, ja talvea ylipäätänsä. Mutta näin vanhemmiten (hahah, onpa kornia) olen tajunnut että on pakko opetella tykkäämään siitä talvestakin. Koska sitä ikuista kesääkään ei saa, ainakaan jos et muuta Suomesta pois. Voishan sitä kyllästyäkin siihen ikuiseen kesään. Nykyisin tykkään lumesta. Päinvastoin taas pimeys, loska, talvinen vesisade masentaa mieltä.
Eilen ei yhtään ottanut päähän vaikka jouduin työpäivän ja punttiksen jälkeen lumihommiin, tyylikkäästi salitrikoot ja villasukat jalassa! Kotiin ajellessani tuli meinaan kotipihalle pyrkiessä stoppi vastaan kun lumiaura oli vetänyt autotien sileäksi, mutta talon huoltoyhtiö ei ollut ennättänyt vallia auraamaan (ei muuten ole koko pihaa aurattu vieläkään...). Joskus pari vuotta sitten olisin kihissyt raivosta, nyt otin vain lumihommat hauskana loppulämppärinä. Tosin onneksi mulla ei spinningistä ja smithikyykyistä huolimatta jalat olleet tärinäkunnossa. Kumma juttu muuten, eivät nuo koivet ole vieläkään kipeät vaikka tein kyykkyjäkin vähän isommilla painoilla kuin viime kerralla.
Nyt lataus aamulenkin lumisia maisemia, olkaathan hyvät!
Pala kaunista Kouvolaa.
Ihanaa maanantaita kaikille. ;)
Voisi sitä kai huonomminkin viettää vapaapäiväänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti