torstai 14. huhtikuuta 2016

Joka tarinalla on loppunsa, mutta sitä seuraa uusi tarina.

Eilen tuli naputeltua eroanomus, nimittäin Easyfitille. Heheh pakko oli kyräillä tuollainen dramaattinen otsikko, ihan piruuttani. Mutta on se haikeaakin, mukava paikka tuo sali on ollut. Etenkin tykkäsin virtuaalitunneista ja spinningistä. Mutta nyt jokseenkin pihinä ihmisenä edullisuus houkutteli joten puhtaasti rahan takia vaihdoin siis tuonne F24S:lle. Kyllähän sekin on totta että mulla menee jo kuntosalin puolella viikoista 3-5 tuntia heppoisesti, joten ihan järkevääkin etten ramppaa niillä tunneilla sen lisäksi. Täytyy se aerobinen puoli keksiä jostain muualta kuin kuntosalilta, näin kesän tullenhan se ei ole edes vaikeaa! Ja koska minulla on tuo lapsikin joka kaipaa aikaa äitinsä kanssa, yritän entistä enemmän yhdistää ne aerobiset liikunnat lapsen kanssa yhdessäoloon (eli lähinnä se tulee olemaan sitten lenkkeilyä tai pyöräilyä).


Nyt ollaankin vietelty lapsen kanssa vapaapäiviä yhdessä kotona, tämä toinen vapaapäivä alkoikin mukavasti lattianpesulla... oksennustauti, jes. Ihmettelinkin aamupalapöydässä kun tyttö oli niin vaisu, ei yhtään hänen tapaistaan. Sekä nukahti lattialle aika pian aamuheräämisen jälkeen, oli ihan outoa kun ei tuo enää päiväuniakaan nuku. Mulla itsellä on vain nuhaa ja kurkku oudon tuntuinen. Heti aamusta keittelinkin pakurikääpäteetä (se on ihan hyvää kun keittelee sen 1-1,5 tuntia, suodattaa kahvinkeittimen läpi ja hunajaa sekaan). Sekä sain juuri pullon Aloe-juomaa jolla taas totuttelen ennen tuon c9:n aloittamista, koska en ole tuota vähään aikaan juonut.




Päätin ihan suoraan pitää pikkuisen salitauon ettei vain tule pahempi flunssa, koska ensi viikolla mulla olisi viisurinpoisto-operaatio jonka jännittämistä en haluaisi siirtää enää! Ei kai se yhden viikon salitauko hallaa tee. Jotenkin sitä on vain nyt orientoitunut tuohon kolme kertaa viikossa ja tulee kamala morkkis kun ei mene. Toisaalta välillä olisi myös hyvä vähän rentoilla ja viettää aikaa perheenkin kanssa. Sekä keskittyä niihin kotitöihinkin, ei hitsi oliskin hienoa jos olisi joku taloudenhoitaja olemassa! (in my dreams)


Ehkä tää kämppäkin kaipais vähän huomiota enemmän... mutta sitä mukaa kun siivoan, niin tyttö levittää taas tavaroita ympäriinsä. Sitä se kai on lapsiperheessä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti